Pokkaripäivitys - Canon S95

Miksi vaihdoin? Vanha pokkarini oli Olympuksen myy770sw. Sen 7.1MPix kenno tuottaa kohtuullisia kuvia, mutta ero 5D II:een on ymmärrettävästi iso. Valovoima ei ole Olympuksen vahvuuksia ja salama ei riitä kovin pitkälle, säädöt on pokkarimaiset, eli aika rajlliset. Lisäksi Olympus ei tue RAW jossa pidän omat kuvani. JPEG:issä ei ole mitään vikaa, mutta RAW antaa enemmän mahdollisuuksia kuvien jälkikäsittelyyn ja muokkaukseen.

Miksi pokkari? Canonin 5D II:n ei ole mahdottoman iso, mutta ihan joka paikkaan sitä ei voi, kehtaa tai huomaa tuoda, pokkari taas menee taskuun ja kulkeutuu huomaamattomasti paikkoihin joihin järkkärin vieminen ei tule mieleenkään.

Mallin valinta? Uuden pokkarin valinta oli pitkähkö prosessi. Harkinnassa oli monen valmistajan vaihtoehtoja, Esillä oli Leican D-Lux 5. Sen mukana tuleva Adobe Lightroom 3:n olisi tasoittanut kameran järkyttävää hintaa jo sinne siedettävälle tasolla. Panasonic:n LX5 joka on edellisen sisarmalli, ymmärtääkseni eroa Leicaan on vain ulkokuori ja sisällä pyörivä softa. Canonilta harkinnassa oli SX200IS, IXUS 130, S90 ja S95.

Kuvan laadultaan noi kaikki on netissä olevien arvosteluiden perusteella hyviä. Leica jäi hyllyyn osin huonon saatavuuden että kovan hinnan vuoksi. LightRoom on varmasti hyvä softa, mutta esimerkiksi Canon Digital Photo Professional on ns. ilmaissoftaksi ihan hyvä.

Lopulta viivalla oli Panan LX5 ja Canonin eri malleja: SX200IS, IXUS 130, S90 ja S95. Jokainen omalla laillaan vähän erilaisia. Canonin 200IS:n zoomi 28-336mm on uskomaton, IXUS 130 on taas erittäin pieni.LX5 on varmasti ihan ok, mutta sen hankinta olisi tarkoittanut uuden sovelluksen opiskelua tai Adobeen siirtymistä.

SX200IS jäi laskuista sen huonon valovoiman vuoksi ja toisaalta en ehkä pokkarilta odotakkaan ylettömiä zoomi ominaisuuksia. IXUS 130 on pystyvä kamera ja kooltaan pieni, mutta ei S90/95 lopulta ole niin kovin paljon isompi.

S90/S95? Kummassakin S.ssä on sama kenno jonka 10MPix ei ehkä ole niin paljon kuin joissain muissa, mutta resoluutio on ainakin mun tarkoituksiin ihan riittävä. Megapikselit ei hyvää kuvaa yksin tee, se tulee kennon laadusta, prosessorista ja optiikasta. Kummassakin S versiossa on sama optiikka joka F2 aukolla on varsin valovoimainen. Kummankin zoomi on sama, kinovastaavuus 28-105mm joka on mun pokkarille riittävästi. S95:ssä on speksien mukaan parempi kuvan vakautus, S90 on taas hankintahinnaltaan poistuvana mallina halvempi.

Tilaus? Kun Rajala Camera http://www.rajalacamera.fi laittoi S95:n alennukseen 19.12. saakka, hintaa 359€ ja toimitusmaksuksi 0€ ei valintaa sitten tarvinnutkaan enää miettiä vaan laittaa vaan kamera tilaukseen.

Toimitus? Kamera saapui nopeasti, eli 2:ssa päivässä. Postista hakiessa sydän jätti tosin pari lyöntiä väliin kun siellä odotti lytätty Canonin 10D laatikko joka oli kietaistu kokoon läpinäkyvällä pakkausteipillä. Onneksi kyse oli pakkausmatskun kierrätyksestä ja S95:n laatikko oli sisällä suorana ja ehjänä parin lisäpahvinsuikaleen sisällä, eli loppu hyvin kaikki hyvin.

Ensivaikutelma? Canonin S95 on kooltaan yllättävän pieni, vain hieman Olympuksen mjyy 770sw:tä levempi, yhtä korkea ja syvä, painokin samassa luokassa. Kuvanlaatu on kuitenkin ihan omassa kastissaan 770sw:hen verrattuna ja 5DII:eekin verrattuna varsin hyvää tasoa. Pikselitason vertailuja en ole tehnyt, mutta kuvat on hyviä. Eri modet on vielä hieman hakusessa, eli mm. C ja P mode eivät ole ihan täysin auenneet. M = manuaali modessa kaikki on kuitenkin kuten järkkäreissä, eli pääset säätämään kaikkea ja kontrollit on fiksut ja loogiset.

Optiikan valovoima on hyvä ja himmeähkösisävalaistus riittää ilman salamaa ongelmitta mm. touhuavien lasten kuvaamiseen. Ulkona hämärässäkin F2 laajassa päässä tuntuu riittävän yllättävän pitkälle. Olympukseen tottuneelle suurin ero valovoiman lisäksi oli näytön loogisuus, se näyttää kulloistenkin säätöjen tuottaman kuvan ilman että otat kuvan. Liian vähäinen valo vetää näytön live kuvan himmeäksi ja pitkä valotusaika saa sen valkenemaan vaikka ihan kokonaan.

Akun huono(?) kestävyys yllätti. Virta loppui noin 130 kuvan jälkeen, tosin niistä noin 30 tuli otettua salaman kanssa ja n. 60 pakkasessa, mielenkiintoista nähdä kestääkö toinen lataus pidempään. Ohjekirja lupaa akun kestoksi noin 300 kuvaa.

Esimerkkikuvia ja muita kokemuksia myöhemmin lisää...

Ounasvaara - Pimiä Villen tähti

Pimiä Villen tähti joka näkyy suurimpaan osaan Rovaniemen kaupunkia löytyy Ounasvaaran huipun lähistöltä - kiinnitettynä lähetys antenniin. Tähti sytytetään vuosittain Joulun aikaan kuvassa näkyvään torniin. Tähti on ollut samanlainen aina toisen maailmansodan ajoilta. Nimensä kuva on saanut sota ajan jälkeisen energia yhtiön toimitusjohtajasta.

Kuvan oton aikaan pakkasta oli "enää" 15 astetta... Kovin montaa pitkän valotusajan kuvaa en tornista ehtinyt ottaa ennenkuin näpit oli jäässä. Tässä kuvassa valotusaika oli 13 sekuntia joka riitti tuomaan yötaivaalta himmeämpiäkin tähtiä kuvaan, eron huomasi hyvin esimerkiksi 2 sekunnin aikaan. Optiikkana Canonin 85/1.8 ja kuvaa cropattu jonkin verran alkuperäisestä.

Ounasvaara - Iltakuvia

Alla pari kuvaa Ounasvaaralta, jotka otin melkoisessa pakkasessa, mutta samalla kirkkaassa säässä. Kokeilin näiden kanssa ensimmäistä kertaa monopodia ja hukkaprosentti oli yllättävän suuri. Näistäkää kuvista kaikki ei ole täydellisesti tarkkoja, mikä sinällään on harmi...

 

 Lumetuksen jäljiltä tykkylunta oli sekä rakennuksissa, puissa että hisseissä.

 

Heijastus ikkunasta tuotti eniten ongelmia monopodin kanssa. Hienoinen tuuli pilasi parisenkymmentä otosta.. 

Tämässä kuvassa hankaluuksia aiheutti kuvan saaminen tarkaksi ja oikean asian saaminen tarkaksi. Tripodilla valotusajan olisi saanut paljon pidemmäksi jolloin syvätarkkuudenkin olisi saanut paremmaksi. 

Rovaniemi tai paremminkin Saarenkylä ja Nivavaara kuvattuna Ounasvaaran Vuopalarinteen huipulta.

Ensimmäinen low-light kokeilu monopodilla osoittautui hankalaksi, se ei ainakaan mun käsissä korvaa tripodia vielä pitkään aikaan. Monopodin kanniskelu oli toki paljon mukavampaa, mutta hukkkaprosentti oli paljon isompi. Tällä kuvaussessiolla tuuli olisi tosin estänyt pitkien valotusaikojen käytön olipa kuvassa sitten puita tai tuolihissi...